blues

On ilta ja odottelemme tässä karjalaisen kanssa vihreää aaltoa. Se tulee etuvasemmalta ja aikoo voittaa vaalit sekularisoimalla ja vetoamalla perustuslakiin. Muistelemme siinä nakkipaketin äärellä perustuslakia, että joskus on sellainenkin tähän maahan säädetty, mutta nyt iiiijuuu tulee ovista ja ikkunoista, vaikka ne ovat tukevasti kiinni. Viritämme spiritualistisen istunnon ja pyrimme yhteyteen UKK:n metahengen kanssa. Mitä nyt tulisi tehdä, jos asioita edistettäisiin brezhneviläisessä hengessä?

Yllätymme, kun pelilaudalle ilmestyykin väyrynen. Hän vetoaa YYA-sopimukseen ja hyviin naapuruussuhteisiin ja vakuuttaa että käsky kaikuu kremlistä ennen kuin osaamme odottaakaan. Niin, ja sitä H. Hautalaa odottaa maanpako, virkkoo miniväyrynen vielä ennen kuin häipyy sinne jonnekin jalasmökkiinsä tai iiiijjjuun kirkkaampiin ja parlamentaarisempiin saleihin.

Ei päivää ilman yllätystä totean karjalaiselle.