blues

Tässä minä olen. Hyvä!

Ja tässä on minun pisuaarini.

Muistakaamme Marcel Duchamp (1887-1968). Hän oli se, joka asetti pisuaarinsa ensimmäisenä näytteille.

Olen valinnut tämän blogin nimeksi blues, koska elämä on enimmäkseen aika alakuloista puurtamista, arjen järkyttävine tapahtumineen. Joskus hyvä olo saattaa yllättää muutamaksi tunniksi, mutta se menee onneksi nopeasti ohi. Elämä on blues, elämä on pisuaari!

Muistakaamme myös Andy Warhol (1930-87). Hänen kuuluisin teoksensa lienee suurikokoinen maalaus eräästä säilyketölkistä. Elämä on blues, elämä on pisuaari, elämä on tölkki!

Myönnän, että elämä voi olla muutakin kuin blues, pisuaari ja tölkki. Elämä voi olla esimerkiksi Guantanamo. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Joskus on vaarallisen hyvä olo. Joskus vaarallisen hyvä olo kestää useita tunteja, kenties koko vuorokauden. Tuolloin ei ole tarpeen ajatella verokiilaa, marginaaliveroa, tai sitä ikävää tosiseikkaa, että maailmassa kuolee joka minuutti tusinan verran lapsia aliravitsemukseen ja aliravitsemuksen aiheuttamiin tauteihin.

Onko sinulla ollut koskaan vaarallisen hyvä olo? Niin, juuri sinulla? Luitko juuri nämä sekavat rivit? Mitä ajattelet nyt?

No, ei se minua kiinnosta. Minä olen vain vanha, vihainen, vaarallinen ja vittumainen mies.

omnia mutantur - nihil interit